keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Sairaalavanhemman ABC (mistä tietää että on sairaalassa liikaa..)

Viime leikkauksien aikaan istuessani osastojen huoneissa, tulin monesti miettineeksi niitä asioita, jotka siellä sairaalassa on hyvin, ja joita tällainen kanta-asiakas huomaa ihan eri tavalla kuin vähemmän kävijä. Tästä innostuneena tein yhtenä iltana aloituksen vertaisryhmään ja kysyin muilta äideiltä ja iseiltä, että mistä tunnistaa sairaalavanhemman. Mitä kaikkea sairaalavanhempi tietää, osaa, havainnoi. Niistä kaikista omista ja muiden ajatuksista koostui postaus;

Sairaalavanhemman ABC 

(varmistetaan vielä, että tämä on huumoria, mutta hyvin totuudenmukaista sellaista!)



1. Tiedät, että sairaalassa on säällä kuin säällä kylmä ja varaudut siihen villasukilla ja jopa omalla makuupussilla. Vedät särkylääkkeet valmiiksi ennen kuin kova lattia/patja tai tuoli saa selkäsi huutamaan kivusta.

2. Tiedät mitä tarkoittaa stressless - se on nojatuoli, jossa on kivempi levätä kuin kovalla tuolilla istuen.

3. Tunnet sairaalan parkkipaikat kuin omat taskusi ja osaat taktikoida kellonaikojen, parkkimaksujen ja paikkavalintojen kanssa. Toivot, että sairaalan parkkitaloon myönnettäisiin kantiskortteja.


4. Tunnet kahvion henkilökunnan, tuotteet ja hinnat. Tunnet henkilökunnan jopa niin hyvin, että he tilaavat lempituotettasi myyntiin ja uskovat, että jos kukaan muu ei sitä osta, niin sinä ainakin. Olet tuonut kahvion toimintaan niin paljon rahaa, että sillä voi palkata vuodeksi työntekijän. Tunnet karkki-/pulla-/ja jäätelölajit hintoineen ulkoa ja ehdit maistaa jokaista ennen kotiinlähtöä.


5. Alat puhumaan sairaalaslangia ja keskustelet sujuvasti hoitajien ja lääkärien kanssa ammattitermeillä. Hoitajakaverisi ihmettelevät, missä välissä olet ehtinyt käymään lääkiksen.


6. Tunnet yleisimpien ja vähän harvinaisempienkin labrakokeiden raja-arvot ulkoja ja tiedät mitä mikäkin poikkeama tarkoittaa. Muistat myös, mitä samat labrat ovat olleet vaikka vuosi sitten ja miksi.

7. Opit kulkemaan ovista koskematta niihin kämmenillä - olkapää edellä. Tiedät tarkkaan missä sairaalan käsidesipisteet sijaitsevat ja nappaat niistä loraukset aina ohimennen huomaamattasi.

8. Saat toimia perehdyttäjänä uusille vanhemmille.


9. Koskaan ei ole yksinäistä. Joka käytävällä tulee joku tuttu vastaan. Tunnet hoitajien taustaa, koirien nimiä, harrastuksia, lapsien korvatulehduskierteet ym. Tiedät laitoshuoltajien työvuorot ja työajat. Muistat hoitajien nimet, tittelit ja koulutustaustat.

10. Tunnistat lääkärit näkemättä heitä puhelimien soittoäänistä. Tiedät kiertojen yleisimmät kellonajat osastoittain - ja myös sen, että ne harvoin pitävät paikkansa.

11. Sulla on tallennettuna lääkärien hotline-numerot puhelimessa. Nehän ei ole julkisia, mutta tallentelet niitä sitä mukaan kun he sinulle soittavat. Ongelman ilmetessä soitat yleensä heille suoraan ja se on ihan ok.

12. Tiedät "kuuluvasi jengiin" kun saat osasi hoitajien kahvipöytäherkuista. Lomalta paluut (tai eläkkeelle pääsyt!!) on ehdoton kohokohta!

13. Itku meinaa päästä, kun osaston vanhempienhuoneessa on pahvikuppien tilalla oikeita posliinikuppeja ja joku vielä tiskaa ne puolestasi. Vielä parempi, jos vanhemmille on hankittu tarkoituksella isompia kahvikuppeja johon saa santsattua enemmänkin kuin desin kerralla.

14. Riemuitset, kun käytävän lehtihyllystä löytyy vielä yksi sellainen lehti, mitä et ole ehtinyt selata läpi (olkoonkin, että se on Tekniikan maailma vuodelta -97)

15. Päähäsi syöpyy kartta sairaalan sokkeloista. Pystyt opastamaan vieraan perille naurettavan pienten yksityiskohtien avulla: "käänny siitä kohtaa käytävää, missä on musta kengänviiru lattiassa ja sitten sen muovikukan kohdalta, jonka lehteen joku on liimannut purkan"



16. Rutinoidut sairaala-arkeen niin vahvasti, että etsit virastojen ovipielistä käsidesiä tai ilmoitat pikaruokapaikan kassalla olevasi poika (sukunimi) vanhempi tältä ja tältä osastolta sen sijaan, että normaalin ihmisen lailla tilaisit sieltä ruokasi. Iltaisin olet soittamassa osastolle kuulumisia, vaikka olet juuri laittanut lapsesi nukkumaan omaan huoneeseensa.

17. Tiedät, että kannattaa olla varuillaan hoitajista ja lääkäreistä puhumisessa kollegoilleen. Lähes jokainen on kuitenkin jonkun exä, nykyinen tai tuleva.

18. Opit tuntemaan hoitajien erilaiset työtavat. Tiedät, kuka hukkaa tavaroita, unohtelee hoitotarvikkeita, tai puhuu niin kovalla äänellä, että lapset heräävät keskellä yötä. Nimeät hoitajia heidän toimintatapojen mukaisesti, ja lopulta lempinimet jäävät elämään muidenkin puheisiin.

19. Yöpyessäsi osastolla tiedät tasan tarkkaan, että puhelimen laturia ei koskaan saa fiksusti kiinni niin, että puhelin yltäisi sun tyynyn alle. Otat siis mukaan yötä varten (yrität muistaa ottaa mukaan) täyteen ladatun vara-akun tai jatkojohdon, jolla saat laturipaikan lähemmäksi. Päädytä tähän ratkaisuun vähintään sen jälkeen, kun muutamana iltana akun huutaessa paria prosenttia tajuat, ettet voi maata patjalla ja pelata puhelimella, koska laturi ei yllä pistorasiaan.


4 kommenttia:

  1. Aika hyvä :D Vain muutamaa kohtaa en pystyny allekirjottaan, vaikka paljo sairaalassa ollaan oltu kummankin lapsen kans. Tai sitte teillä on kivemmat hoitajat ;)

    VastaaPoista
  2. Jollain tavalla lohduttavaakin että muiden vanhempien/hoitajien kanssa muodostuu tälläinen ystävyys ja tieto.

    VastaaPoista
  3. Mainio kirjoitus:) Meidän nuorimman kanssa on tullut jonkin verran sairaalassa oltua..niin konkari en ole kuitenkaan,sillä paljon oli uutta.

    VastaaPoista
  4. Hahaa, tämä oli hyvä. Itse huomasin laitostuneeni, kun kotona odotin hanasta vettä kädet hanan alla ja etsin peilikaapin alta paperia. :D

    VastaaPoista